keskiviikkona 9. joulukuuta 2009

2010 - köyhyyden ja syrjäytymisen eston vuosi EU:ssa

HS 9.12.

Pienten tuloerojen kansat pärjäävät parhaiten

Kaksi kansainvälisesti arvostettua yhteiskuntapolitiikan tutkijaa, Kate Pickett ja Richard Wilkinson, julkaisivat tänä vuonna kirjan The Spirit Level. Kirjassaan he osoittavat, että väestö on terveempää ja koulutetumpaa niissä maissa, joissa tuloerot ovat pienet, verrattuna niihin maihin, joissa tuloerot ovat suuret. Tasa-arvo selittää väestön hyvinvointia teollisuusmaissa jopa enemmän kuin maan bruttokansantuotteella mitattu vauraus.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää tasa-arvon mallimaalta, mutta viime vuosien kehitys Suomessa ei kehuja kerää. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nopeammin kuin kehittyneissä teollisuusmaissa keskimäärin, ja samaa vauhtia ovat kasvaneet myös väestön terveyserot sekä koetun hyvinvoinnin erot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edeltäjän Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä selvitti tämän vuosikymmenen puolivälissä, miten tuloeroista johtuvia ongelmia voitaisiin yksinkertaisimmin lieventää. Keino oli tulonsiirrot, mutta niihin ei Suomessa oltu kasvun vuosina valmiita. Nyt niihin ei ole varaa, ellei hyvätuloisimpien ihmisten etuja samalla heikennetä kunnolla.

Uudesta tulonjaosta ei käytännössä ole pelkoa, sillä asioista päättävät ihmiset kuuluvat lähes kokonaan hyvätuloisten ja elämäänsä tyytyväisten joukkoon.

Julistan Hesarin Marjut Lindbergin Vieraskynä-kirjoituksen "Vuoden lehtimiesteoksi". Teksti on puhdasta selkokieltä ja täyttä asiaa.

Päätelmä siitä, että pienten tuloerojen maat pärjäävät parhaiten, on niin järkeenkäypä kuin olla ja voi. Meillä on noudatettu johdonmukaisesti jo pitkään aivan toisenlaiseen lopputulokseen tähtäävää politiikkaa.

Veturina on ollut Kokoomus-puolue. Kokoomus vie ääliömäisen keskiluokan äänet, ja rahat. Vihreät ja RKP ovat peesanneet Kokoomusta koko ajan, vuorotellen myös SDP ja Keskusta.

Tyyppiesimerkki puolueen toiminnasta nähtiin taas eilen illalla "Ajankohtaisessa kakkosessa", jossa haastateltiin Helsingin pormestaria Jussi Pajusta. Kyseltiin kaupungin 10 miljoonan säästöistä, jotka eriarvoistavat ja kurjistavat tiettyjä kaupunginosia. Helsingin kaupungin taloudellinen tilanne ei ole niin huono kuin näyttää, kaupungilla on muitakin tuloja kuin kaupunkilaisten tuloverotus.

Jussi Pajusen vastaukset olivat suorastaan väliinpitämättömän törkeitä. Pajunen visioi kaikenmaailman hulppeita keskustakirjastoja, ja samaan aikaan hän on valmis lopettamaan lähikirjastoja alueilta, joissa muutenkaan palvelujen tai virikkeiden taso ei ole korkea. Pajunen unelmoi hienoista kaupungin ranta-asuinalueista terassitaloineen ja helikopterikenttineen, kun samaan aikaan hän on valmis lopettamaan kouluja ja terveysasemia. Kaikilla helsinkiläisillä ei ole edes kunnon asuntoa, mikä on häpeä.

Tekosyynä "säästöihin" käytetään tilavuokria, joita kaupungin eri hallintokunnat maksavat kaupungin omalle tilahallinnolle, käenpojalle. Vuokrat ovat usein tuulesta temmattuja, korkeilla vuokrilla viedään rahaa pois koulutuksesta ja terveydenhoidosta aivan muihin tarkoituksiin. Näinkin ajateltuna se 10 miljoonaa on todella pieni säästö siihen nähden, mitä menetetään. Ja rakennukset jäävät joka tapauksessa pystyyn, ne maksavat tyhjänäkin.

Ensimmäinen toimenpide, jonka soisin tapahtuvan, on suurten kaupunkien tilahallintojen lopettaminen. Ei ole mitään järkeä siinä, että kaupungin rahoja pyöritelllään ees taas taskusta toiseen eri virastojen välillä.

Miksi kunnan oman koulun, kirjaston tai terveysaseman pitää maksaa vuokraa omalle kaupungille kaupungin omista tiloista? Miksi kukaan tai mikään taho ei puhu asiasta halaistua salaa?

Ja mikä on se mandaatti, millä oikeutuksella näitä järjettömyyksiä oikein tehdään? Eivät äänestäjät ole antaneet minkäänlaista lupaa tähän mielettömään palvelujen ja kunnallisomaisuuden tuhoamiseen.

Kyse ei ole missään nimessä säästöistä, vaan tarkoituksellisista rakennemuutoksista, joita Kokoomus ja EK yhtä jalkaa haluavat tehtävän. Toiminta on ollut selkeän voimakasta ja johdonmukaista.

Suomeen halutaan isot tuloerot, rinnakkaiskoulutus- ja terveydenhoitojärjestelmät.

Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta, joka on taannut kaikille sosiaalisen nousun mahdollisuuden, ollaan luopumassa.


Suomessa kurjistamiseen on käytetty keppihevosena kahta lamaa, sitä 90-luvun lamaa ja nykyistä lamaa. Kaikki ovat nähneet, kuinka on käynyt: edellisessä laman jälkeisesssä nousuhdanteessa köyhimmät ihmiset jätettiin tylysti pois kyydistä. Kärkituloluokkia edustavat ihmiset ovat saaneet ties millaista vetoapua. Olen aivan varma, että sama kehitys tulee jatkumaan myös nykyisen laman kohta alkavan nousun aikana.

Köyhät eivät tule saamaan porkkanaa, ja se keppi, jolla voisi edes vähän vastaan hutkia, tullaan viemään pois kädestä.

Suomessa osa kansasta on passivoitumassa. Politiikkaan ja politiikkoihin ei enää luoteta. Ei ole ihmekään, koska asioista päättävät ihmiset kuuluvat lähes järjestään ylimpiin tuloluokkiin puolueista riippumatta.

Olen jo pitkään ihmetellyt vasemmistopuolueiden, ennen kaikkea SDP:n nössöilyä. Annetaan hiljalleen kaiken valua hukkaan lähes vastaanpanematta. Äänestäjiltä menee kohta viimeinenkin usko vasemmiston voimaan puolustaa köyhälistön ja tavallisen kansan etua.

Mitään muuta vastavoimaa nykyiselle kehitykselle ei ole, kun ammattiyhdistysliikekin on onnistuttu lyömään lähes maan rakoon.
Vihreät hännystelevät Kokoomusta, Perussuomalaiset tulee jämään marginaaliin, koska puolueella ei ole minkäänlaista yhteiskunnallista ohjelmaa.

Äänestyspassiivisuus on todella pahasta. Juuri köyhät ja syrjäytyneet jättävät äänestämättä. Näin tämä polarisaatiokehitys tulee syventämään vielä jyrkemminen eri yhteiskuntaluokkien eroja kauttta linjan. Se heikoin viidennes kansasta voi todella huonosti jo nyt, oli sitten kysymys terveydestä, liikalihavuudesta, alkoholinkäytöstä tai koulutuksesta.

Osa kansasta on jäämässä pysyvästi junasta. Yhdysvalloissa ja joissakin muissa maissa tutkijat ovat jo aikapäivää todenneet, että köyhyys ja toivottomuus periytyy, kun tiettyjä ihmisiä nuijitaan jatkuvasti maanrakoon. Samalla lisääntyy alueiden eriarvoisuus, ja tiettyjen alueiden rikollisuus ja väkivalta kasvavat.

Olen melko varma, että parin vuosikymmenen päästä meillä ei ole enää mitään "suurta keskiluokkaa", vaan meillä on kolme lähes yhtä suurta yhteiskuntaluokkaa: köyhät, yhä vaan pienevä keskiluokka ja rikkaat. Kun tähän tilanteeseen tullaan, yhteiskunnan oikaisemisen mahdollisuus on lähes minimaalinen, koska se rikas kolmannes käyttää tuolloin lähes kaikkea mahdollista yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa.

Vielä on mahdollisuus tehdä jotain, mutta meidän on herättävä. Olen erittäin iloinen siitä, että muualla Euroopassa ollaan jo herätty, koska vuosi 2010 tule olemaan EU:ssa köyhyyden ja syrjäytymisen eston vuosi.

On onni, että kuulumme EU:iin. Mikäli olisimme yksin, kurjistumisen vauhti todennäköisesti olisi rajumpi. Vähitellen valtioiden ja talousjärjestelmien on alettava yksissä tuumin valvoa rahan ja pääoman kahlitsemattomia liikkeitä, mitkä kurjistavat entisestään ihmisten oloja maapallolla. En ole yksin ajatuksineni, moni vakavasti otettava amerikkalainen tutkija on puhunut asiasta jo vuosia.

Kiina ja Intia eivät ole mitään demokratian, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien mallimaita, Pohjoismaat vielä ovat. Meidän hyvinvointivaltion malliamme on levitettävä muualle. Pohjoismaiden pääministerit voisivat kutsua kylään Obaman ja vellokset Putin-Medvedevin, ja neuvoa kädestä pitäen, mitä pitäisi tehdä. Luulen, että ainakin Obama olisi hyvin vastaanottavainen.

Jussi Pajusen tai Jukkka Hienosen kaltaisia täysin näköalattomia johtajia Suomi ei kaipaa.

Klikatkaa blogikirjoituksen yläosassa olevaa linkkiä ja lukekaa kunnolla ja ajatuksella se Marjut Lindbergin ansiokas kirjoitus.

(Linkki ei aina toimi, joten artikkeli on luettavissa myös kommenttiosiossa.)

Ruusuja Marjutille!

9 kommenttia:

Utumies kirjoitti...

Linkki ei toimi!

Em. kirjasta on muuten mainio arvostelu myös täällä.

enkeliporsas kirjoitti...

Utu...

koklasin myös Hesarin sivuilta. Ei toiminut sieltäkään.

Kiitti vinkistä.

enkeliporsas kirjoitti...

Nyt se toimii taas, ihme ja kumma. Mutta laitan sen artikkelin vaikka tänne.

Osa 1.

Kun tutkitaan tarkasti, miksi joissain yhteiskunnissa valtaosa asioista näyttää toimivan paremmin kuin toisissa suunnilleen yhtä vauraissa yhteiskunnissa, löytyy taustalta aina yksi yhteinen tekijä. Niissä yhteiskunnissa, joissa taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo on suurinta, ihmiset voivat paremmin kuin niissä, joissa tuloerot ovat suuret ja luokkaerot jyrkät.

Ajatus ei ole uusi, mutta siitä kiistellään yhä laajalti.

Kaksi kansainvälisesti arvostettua yhteiskuntapolitiikan tutkijaa, Kate Pickett ja Richard Wilkinson, julkaisivat tänä vuonna kirjan The Spirit Level (vapaasti suomennettuna Vatupassi). Kirjassaan he osoittavat, että väestö on terveempää ja koulutetumpaa niissä maissa, joissa tuloerot ovat pienet, verrattuna niihin maihin, joissa tuloerot ovat suuret. Tasa-arvo selittää väestön hyvinvointia teollisuusmaissa jopa enemmän kuin maan bruttokansantuotteella mitattu vauraus.

Tutkittuaan parinkymmenen teollistuneen länsivaltion oloja Pickett ja Wilkinson kirjasivat listan asioista, jotka olivat selvästi paremmin tasa-arvoisissa yhteiskunnissa kuin eriarvoisissa yhteiskunnissa.

Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmisten luottamus tulevaisuuteen oli voimakkaampi, mielenterveysongelmat – mukaan lukien alkoholin ja huumeiden käyttö – olivat harvinaisempia, lapsikuolleisuus oli pienempää ja elinajan odote pidempi kuin luokkajakoisissa yhteiskunnissa.

Myös lasten koulutustaso oli parempi ja teiniraskauksia oli vähemmän sekä myös väkivaltaa ja vankeja oli vähemmän kuin tulonjaoltaan epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa.

Tasa-arvoisissa maissa ihmiset ovat jopa hoikempia ja harrastavat kierrätystä enemmän kuin epätasa-arvoisissa maissa.

Suomi pärjää Pickettin ja Wilkinsonin vertailussa varsin hyvin. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tavoin melko vähän sosiaali- ja terveysongelmia. Parhaiten vertailussa menestyy Japani, missä myös tuloerot ovat vertailumaista pienimmät.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, kiitos Marjut Lindberg ja Enkeliporsas! Puitte sanoiksi minunkin ajatukseni. Tänään kun luin vielä HS:sta, että taas suunnitellaan EK:ssa opiskelujen tehostamista ja sanktioita niille, jotka eivät kelkassa pysy, mieleni musteni todella.

Nuoret voivat jo tarpeeksi huonosti kaikkien vaateiden ja paineiden ja pyrkimisten ja suorittamisten ja taloushuolien ja työttömyyden keskellä. Mitä ihmeen tehokanalaa tästä Suomesta oikein ollaan luomassa?

Lähikirjastojen lakkauttaminen on todella julmaa. Kyllähän sinne keskustaankin ne kauniit ja rohkeat tiensä löytävät, mutta miten me vähemmän dynaamiset? Meille lähikirjasto on turvallinen yhteisöllinen ja tiedollinen keidas rahavallan autiomaassa.

Kalliosta kajahtaa

enkeliporsas kirjoitti...

Osa 2.

Mitään tasatulon maita eivät Japani ja Pohjoismaat kuitenkaan ole. Japanin väestön rikkain viidennes on noin kolme kertaa niin rikas kuin köyhin viidennes. Pohjoismaissakin rikkaimmat ovat lähes neljä kertaa niin rikkaita kuin köyhin viidennes.

Britanniassa köyhimpien ja rikkaimpien ero on kasvanut jo seitsenkertaiseksi, Portugalissa kahdeksankertaiseksi, Yhdysvalloissa noin yhdeksänkertaiseksi, ja Singaporessa erot ovat lähes kymmenkertaiset.

Mittaavatpa tutkijat melkein mitä tahansa hyvinvointia kuvaavaa muuttujaa eri väestöissä, hyvin onnistuneiden järjestys on melkein aina sama kuin tulonjakotilaston järjestys.

Parhaiten menestyvät kansat, joissa tuloerot ovat pienet. Vain yhdessä asiassa Suomi ja etenkin Japani pettävät odotukset. Japani käyttää bruttokansantuotteestaan vain 0,3 prosenttia ulkomaanapuun ja Suomikin vain puoli prosenttia. Sen sijaan muut Pohjoismaat ja Hollanti ylittävät YK:n tavoitteeksi asettaman 0,7 prosentin määrän.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää tasa-arvon mallimaalta, mutta viime vuosien kehitys Suomessa ei kehuja kerää. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nopeammin kuin kehittyneissä teollisuusmaissa keskimäärin, ja samaa vauhtia ovat kasvaneet myös väestön terveyserot sekä koetun hyvinvoinnin erot.

Erikoista asiassa on se, että erot kasvoivat ripeintä vauhtia heti viime laman jälkeen. Useimpien suomalaisten hyvinvointi kasvoi merkittävästi, mutta laman aikana syrjäytymisuralle ajautuneiden tilanne pysyi ennallaan.

Viime laman jälkeen, vuodesta 1995 kasvoivat Suomessa väestön köyhimmän kymmeneksen tulot vajaat 20 prosenttia mutta vauraimman kymmeneksen tulot yli 50 prosenttia.

Parin viime vuoden aikana köyhimpien tulojen kasvu näyttää pysähtyneen täysin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edeltäjän Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä selvitti tämän vuosikymmenen puolivälissä, miten tuloeroista johtuvia ongelmia voitaisiin yksinkertaisimmin lieventää. Keino oli tulonsiirrot, mutta niihin ei Suomessa oltu kasvun vuosina valmiita. Nyt niihin ei ole varaa, ellei hyvätuloisimpien ihmisten etuja samalla heikennetä kunnolla.

Uudesta tulonjaosta ei käytännössä ole pelkoa, sillä asioista päättävät ihmiset kuuluvat lähes kokonaan hyvätuloisten ja elämäänsä tyytyväisten joukkoon.

Ensi vuosi on EU:ssa omistettu köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisylle. Vuosi näkyy Suomessakin mainoksina ja tapahtumina.

Pitkälti köyhyydestä ja maailmanlaajuisesta tulonjaosta on kyse myös parhaillaan Kööpenhaminassa käytävissä ilmastoneuvotteluissa. Siellä tärkeintä on löytää sopu siitä, miten maailman vauraat maat rahoittavat ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia ja auttavat köyhiä maita vaurastumaan niin, etteivät kasvihuonekaasut samalla lisäänny.

Pickettin ja Wilkinsonin pohdinta on hyvä lähtökohta köyhyyden vastaiselle taistelulle. Sen sanoma on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa jopa monissa Euroopan maissa. Portugalissa, Britanniassa, Italiassa ja Kreikassa tarvitaan suuria uudistuksia, jos tulo- ja luokkaeroja yritetään kaventaa.

Suomessa voidaan – jos halutaan – vielä estää tuloeroja repeämästä niin suuriksi, että ne uhkaisivat vakavasti romuttaa hyvinvointia.

enkeliporsas kirjoitti...

Kalliosta kajahtaa...

katsoitko eilen sen Pajusen haastattelun? Aivan järkyttävää.

Pajunen on urakalla torppaamassa Helsingin ja Vantaan yhdistymisen. Vantaalla on nyt virinnyt selviä pelkotiloja Pajusen viime aikojen lausuntojen takia.

Jos Pajunen kurjistaa omia nurkkiaan, miten käy silloin uuden mahdollisen Suur-Helsingin entisen Vantaan nurkkien?

Kiiltävä ja koreaa keskustaan ja köyhät ja reuna-alueet jätetään omilleen, siinäkö on se Pajusen visio?

Surkeat ovat Pajusen visiot...

Anonyymi kirjoitti...

En valitettavasti nähnyt, mutta onhan tämä kurjistaminen jo pelottavaa. Lähikirjastoja lakkautetaan - voiko tyhmempää olla.

Palveluja ja asuinalueita ei enää rakenneta sillä periaatteella, että ne tukisivat hyvää elämää myös kotikulmilla ja auttaisivat ihmisiä juurtumaan ympäristöönsä ja toisiinsa.

Sekin kertoo jo isoista ongelmista Helsingin politiikassa, että SDP jäi oppositioon, mikä on Helsingin kuntapolitiikassa ainutlaatuista.

Kalliosta kajahtaa

Anonyymi kirjoitti...

Helsingissä vallan ovat ottaneet - tietenkin rikkaiden ja nuorten äänestäjien suosiolla, demokraattisesti - kokoomus-vihreä -porvariklikki.

Seuraukset alkavat olla pian nähtävissä. Kehotan ihmisiä aina tutustumaan Helsingin omaan ympäristöohjelmaan. Ei ihme jos rahaa ei riitä ihmisten perustarpeisiin. Kysymys on tuulen kylvettävistä sadoista miljoonista euroista.

Minua huvitti kommunistireliikkien (Takkunen, Hakanen) mesoaminen tv-uutisissa Helsingin säästöpäätöksiä vastaan.
Pelottaa kuvio, että ihmiset kokevat että tuota porukkaa äänestämällä saadaan tilalle jotain muuta. Jokainen ääni näille menneisyyden hirviöille, tai niitä sympatisoiville rastapäille vahvistaa kokoomus-vihreää - valtaa Helsingissä ja koko maassa.

Pidämme ajatuksesta tai emme, vain kansankodin puolustamiseen kunnolla herätetty SDP on ainoa vaihtoehto tuloerojen kasvattamiselle ja palvelujen kuristamiselle. Ainoa oikeustoimikelpoinen vaihtoehto.

Pidetään huolta että oikeat sosiaalivaltiota rakentavat demarit menevät läpi ja että emme mene viheraallon hengessä äänestämään vasemmiston kaapuun kätkeytyneitä saladarwinisteja. Niitä on paljon.

Nyt on selkeiden asemien ottamisen aika. Emme voi kannattaa kaikkea hyvää ja kivaa ja samalla valittaa, että kaikki eivät saa kaikkea.

Itse olen tehnyt eettisen valinnan ilmastokuplan ja kansalaisten perustarpeiden välillä. Valinta minulle on selvä.

Out

enkeliporsas kirjoitti...

Out...

"Pidämme ajatuksesta tai emme, vain kansankodin puolustamiseen kunnolla herätetty SDP on ainoa vaihtoehto tuloerojen kasvattamiselle ja palvelujen kuristamiselle. Ainoa oikeustoimikelpoinen vaihtoehto."

Olen tullut samaan päätelmään.

Käytit hyvää sanatriplaa: kunnolla herätetty SDP.

Toivottavasti puolue herää koomastaan ja alkaa puolustaa tosissaan pohjoismaisia hyvinvointivaltion arvoja.

Lähetä kommentti